Vaikka rajat mielletään usein kovin rajoittaviksi ja kahlitseviksikin, voivatko rajat tuoda mukanaan myös turvallisuutta ja helppoutta?
Jos aikuiselle ihmiselle ei luoda rajoja valmiiksi, hänen on määriteltävä ne itse; mihin asti menen, mikä sopii maailmankuvaani..
Ehkä rajojen tulisi olla ennakkoluulottomia ja joustavia, mutta yhtä kaikki olemassa olevia?
Rajat ovat todellisuutta, ja väline sen todellisuuden hahmottamiseen. Rajatonta ei voi ymmärtää. Ei voi käsittää miten suuri vaikka Eurooppa on, jos ei tiedä sen rajoja.
Ehkä suurin haaste onkin, että rajojen tulisi olla tarpeeksi väljiä, ja huolettomia, tarpeen vaatiessa muuttuvia, ja itse asetettuja, mutta ei vääristä syistä, eikä minkään asian pakosta.
-Seelis
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mutta tästä tulemmekin siihen seikkaan, onko leikkiä ilman rajoja? Tai tarkemmin, onko leikkivää ihmistä?
Rajattomuus luo vapautta, mutta myös tappaa helposti mielikuvituksen. Tämä ajatusmalli on suoraan sovellettavissa vaikkapa nettiin. Saatanan laaja, mutta mitä sitä laajuudella sitten tekisi? Sitä selaa vain sähköpostit ja tyytyy passivoitumaan loppujen lopuksi television ääreen. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen seikka, ottaen huomioon sen että nimenomaan rajattomuuden pitäisi luoda kaiken järjen mukaan.
Rajat luovat mielikuvituksen. Eli leikin. Leikkiä käytän esimerkkinä syystä että leikissä on rajat ja jokaisessa ihmisessä asuu leikki, muodossa tai toisessa. Sitä paitsi leikki-sanan voi hyvin usein tässä ajatusleikissäni korvata sanalla elämä.
Leikissä on siis aina rajat, sovittuja sanomattomia normistoja tai esinpuhuttuja seikkoja. Lapsi leikkii laatikolla. Hiekan sekaan änkeää toinen muksu. Alkaa äänetön sopimus, leikki. Leikki voi olla mitä vain, alastomaksi heittäytymistä, hiekkakakkujen tekoa, inkkarileikkejä ym. Tämän sanattoman normiston sisällä saa tehdä aivan mitä lystää, kunhan se sopii leikkivän yhteisön yhteisiin sääntöihin. Varsinainen poru syntyy, kun jompikumpi rikkoo leikin normeja. Alkaa perseillä tai lopettaa leikkimisen. Tämä antaa toiselle syyn provosoitua ja niin tukkanuottaset ovat valmiit.
Leikki on sisäänrakennettu. Meillä kaikilla on olemassa sisäänrakennetut rajat jotka on pystytetty jo vaipoissa.
Aikuisena leikin muoto esiintyy esimerkiksi leikinlaskuna työpaikalla. Rajan, leikin muoto on silloin rakennettu hyvin vahvasti ruumiinkieleen.
Millainen on siis aikuinen ihminen, joka hakee rajoja? Tai leikkii? Laskee leikkiä?
Tietynlainen pilke silmäkulmassa, yhteinen normisto tässäkin "mähän vaan juksaan tässä", venkulamainen ruumiinkieli, sulavaliikkeinen keho ynnä muuta.
Oletetaan että on olemassa työyhteisö, joka laskee leikkiä työpaikallaan. Oletetaan myös siis että leikinlasku, leikki, vitsailu luo rennon ja vapaan ilmapiirin. Mutta, jos työyhteisössä on yksikin ihminen joka ei laske leikkiä, ei leiki elikä näinollen rikkoo sen yhteisön sisäisiä normistoja, tilanteen, leikinlaskun voi helposti lukea vaikka ulkopuolisen silmin, sanotaanpa vaikka työpaikkakiusaamiseksi. Jos siis esimerkiksi leikinlaskijat laskevat leikkiä ei-leikkijän ollessa samassa huoneessa, tämä voi näyttää ja varmasti useassa tapauksessa onkin hyvin voimakas mielenilmaus joko a)ei-leikkijää kohtaan tai b)ei-leikkijän toimesta leikkisiä kohtaan.
Rajoja siis luodaan etupäässä toisillemme ja yhteisistä sopimuksista. Onko jokin asia suotavaa ja luvallista jne, syntyy samalla sanattomalla sopimuksella kuin lasten hiekkalaatikkoleikit.
Yhteisiä sopimuksia ja rajoja tuleekin siis rikkoa. Leventää ja laajentaa. Ja saatana provosoida ja kyseenalaistaa.
Mutta ei pidä unohtaa, että on leikkivä ihminen. Ollut aina ja tulee olemaan. Ja leikissä on rajat mutta mielikuvituksessa ei. Hajotetaan ne perkeleen hiekkalaatikot!
Tulen seuraamaan innolla blogianne, olen fani! Mesitsiä saatana!
-jonne-
ps. Niina & Elsa
Onhan Kokkola jo kumossa ja Anu Hälvä-Sallinen paennut Seinäjoelle? Provoa peliin ja Kokkola kenolleen!
Mukava kuulla! Uskon puhuvani kaikkien pulesta, kun täten nimitän sinut meijän Ykkösfaniksi. (taiatpa olla toistaseksi ainuttin)
Ja totta on, että mielikuvitus toimii tehokkaammin, kun sille asetetaan rajat, mutta rajat voivat yhtä helposti tukahduttaa luovuuden.
Seelis
Lähetä kommentti