keskiviikko 31. lokakuuta 2007

24 tuntia ja naavapartaa

Esitys jonka tilana olisi jo parhaat päivänsä elänyt vihreän kukallinen hieman ruostunut pikkubussi, esitys kestäisi vuorokauden ympäri. Bussia ajaisi vanha kuski, jolla on pitkä parta ja huopahattu, pääsylipun matkalle saisivat kuusi kokijaa ja matka oppaina toimisi neljä esiintyjää ja papukaija. Kokemusmatka alkaa keskipäivällä, teatterin edestä, kun bussi pörähtää käyntiin, määränpää ja matkan kulku tuntemattomaan. Kilometrien karttuessa bussin sisällä sukellettaisiin maailmaan, joka on osaksi selvästi esittävää, osaksi jokaiselle matkalaiselle tuntematonta. Bussi pysähtyisi metsän laitaan, ajaisi pellolle, suunnattomaan parkkihalliin, riippusillalle, veisi matkalaiset merenrantaan kallioille ja autiolle hiekkärannalle, tankilla + kokemusmatkalla (=kahvilla) käytäisiin abc:llä tai vaikka Jari-Pekassa. Jokaiselta pysähdys paikalta jokainen matkustaja ottaa mukaansa yhden asian, käävän, hiekan jyvän tai eilen paistetun munkkipossun. Näistä tarpeista syntyy eräänlainen matka päiväkirja - kollaasi, tarpeellinen tulevaisuuden varalle. Illan hämärtyessä pysähdyttäsiin niityn laitaan tansiimaan valssia, bussin radiosta kaikuvan satumaatangon tahtiin. Kuutamoriittejä, sadetanssia, painia ja taikuutta. Yön pimeinä tunteina bussin diiselmoottorin huumaavassa hyrinässä vaipuisi uneksimaan ajasta ja matkasta, jossain kaukana todellisuudesta. Herättäisiin juomaan votkaa ja auringon nousua kiivettäisiin katselemaan 15-kerroksisen betonihirmun katolle. Tasan kaksikymmentä neljä tuntia lähdön jälkeen jokainen matkalainen pudotettaisiin kyydistä koti ovelle tai kokoukseen tai kirkkoon. Puoli kahdelta, sinä samaisena päivänä, matkalaiset havahtuvat, kukin tahoillaan, syvältä mietteistään, kysymykseen mitä eilen tapahtui teatterissa - matka oli pitkä.

Elsa

Ei kommentteja: